Työttömän ei pidä tehdä paskaisia duuneja

Kas vain. Vappu ehtikin jo loppua. Toivottavasti kaikki myös lopettivat vappunsa juhlimisen.

Vappu on perinteinen työväenjuhla. Työväellä onkin aihetta juhlaan, toisin kuin pätkätyöläisillä ja työttömillä. Pätkätyöläiset tekevät paskaduunia, työttömät eivät saa edes sellaista.

Paskaduuni määritellään sellaiseksi työksi, jossa on huono palkka, ei etenemismahdollisuuksia, ei säännöllisyyttä, eikä se ole tekijästä mielekästä. Paskaduuni on hyvä sana, muttei kata kaikkea epämielekästä työtä. Kutsuttakoon tiettyjä töitä yleisnimityksellä paskaiset duunit.

Paskainen duuni on sellaista työtä, jonka tekemisestä ei hyödy suhteessa siihen käytettyyn aikaan ja energiaan. Sivistysvaltiossa kaikki yhteiskunnan jäsenet täytyy pitää hengissä, jolloin yksilön kannalta työn arvo ei ole itsensä elättämisessä. Työn on tarjottava jotain enemmän, mutta monet työt eivät sitä tee. Sellaiset työt ovat paskaisia, sillä työntekijä on paskaisessa tilanteessa: työ ei ole mielekästä, mutta sen tekemisen lopettaminen olisi vielä vähemmän mielekästä. Paskainen juttu.

Tämä paskaduunia laajempi käsite, joka siis sisältää myös paskaduunit, on siksi tarpeellinen, että paskainen duuni voi olla kohtuullisen hyväpalkkaistakin työtä, mutta joko siinä ei kerry työtunteja tarpeeksi jotta käteen jäisi oikeasti hyvä kuukausiliksa, tai sitten töitä on tehtävä palkan eteen niin paljon ettei mihinkään muuhun elämään jää aikaa. Paskainen duuni rajoittaa yksilön valinnanvapautta kontrollin, mm. yhteiskunnan ja työnantajan, mutta myös yksilön itsensä, kautta. Viimeksimainittu ilmiö johtuu työmoraalista, jonka yksilö on omaksunut itsekontrollin muodoksi. Se voi olla hyvä asia jos haluaa saada töitä tehtyä, mutta se myös saa yksilön tekemään asioita "koska näin pitää tehdä", eikä siksi että ne olisivat mielekkäitä.

Esitän kirjoituksen lopussa ehdotuksen paskaisten duunien ongelmien helpottamiseksi. Huomioidaan ensin kuitenkin toinen alussa mainittu ongelma: työttömyys.

Kapitalismin perusajatuksen mukaan yrityksen ei tule luoda työpaikkoja, vaan tuottaa voittoa omistajilleen. Kenelle sitten työpaikkojen luominen kuuluu?

Pääomaa on olemassa yksityisessä ja julkisessa omistuksessa. Julkinen pääoma on peräisin veroista, joita maksetaan mm. yksityisestä pääomasta. Jos työpaikkojen luominen ei kuulu yksityiselle pääomalle, sitten se kai kuuluu julkiselle pääomalle. Eli valtion on verotettava pääomatuloja sitä voimakkaammin, mitä suurempi työttömyysaste, jotta se voi työllistää ihmisiä valtiolle ja kunnille niin että he voivat maksaa enemmän veroja. Onko tämä keynesiläistä sosiaaliliberalismia, vaiko sosialismia, ellei peräti kommunismia?

Karl Marxin mukaan sosialistinen valtio johtaa vääjäämättä kommunismin toteutumiseen, sillä valtio "kuihtuu pois" itsestään. Sigmund Freudin mukaan psykoanalyysissä toteutuu sen perimmäinen tavoite, psykosynteesi, itsestään. Adam Smithin mukaan talousliberalismin näkymätön käsi jakaa kaikille hyvää itsestään. Kaikki edellämainitut opit ovat osoittautuneet vääriksi.

Sosialistiset valtiot kyllä katosivat, mutta eivät siksi että olisivat saavuttaneet kommunismin. Freudin teoriat jouduttiin laittamaan uusiksi jotta potilaat olisivat terapian jälkeen oikeasti voineet paremmin kuin ennen sitä. Vaikka talousliberalismissa saataisiinkin aikaan sosiaalista liikkuvuutta köyhistä rikkaisiin, se myös luo yhteiskunnallisia luokkia, joihin jää ihmisiä pysyvästi.

Jotta talousliberalismin opit saataisiin toimimaan niin että kaikilla on parempi olla, pitäisi kaikkien yhteiskunnan jäsenten olla edes suunnilleen yhtä hyviä taloudellisia toimijoita. Muuten parhaat pääomakeinottelijat rikastuvat todella paljon, kun taas huonot menettävät omaisuutensa epäonnistuneilla sijoitusratkaisuillaan ja jäävät lisäksi velkaloukkuun. Hyvät työntekijät saavat keskinkertaiset tulot, mutteivät välttämättä, sillä yksittäisen työntekijän panos ei auta jos työnantaja ei tee voittoa. Heikommin työmarkkinoilla pärjäävät jäävät pysyvästi köyhiksi, ja kaikkein vaikeimmista ongelmista kärsivät syrjäytyvät kokonaan. Köyhyys alkaa myös periytyä, kun varakkaimmat laittavat lapsensa varakkaiden kouluun ja köyhät köyhien kouluun, minkä jälkeen varakkaista kouluista valmistuvat perivät vanhempiensa omaisuuden ja korkeintaan palkkaavat köyhiä töihin.

Vapaa markkinatalous kuitenkin toimii monessakin mielessä paremmin, tai pitäisikö sanoa vähemmän huonosti, kuin vaihtoehtoiset talousjärjestelmät. Miten voidaan siis parantaa järjestelmää, joka aiheuttaa sekä toivottuja että ei-toivottuja seurauksia? Ja miten painottaa pätkätyötä mielekkäämpään suuntaan?

Vaihtoehto: Ainoa järkevä ratkaisu on verotuksella ja julkisista varoista jaettavilla tuilla toteutettu tuoloerojen tasaaminen. Verotuksen ei välttämättä tarvitse olla täysin progressiivista, vaan se voi olla pienituloisille regressiivistä/negatiivista, keskituloisille tasavero ja vaikkapa yli 4500€/kk tienatuille tuloille progressio.

Systeemi toimisi näin: Kaikille Suomessa asuville täysi-ikäisille Suomen kansalaisille maksetaan  perustuloa esimerkiksi 1300€/kk. Tästä on maksettava 75% veroa, eli käteen jää 325€/kk (jolloin pysytään mahdollisuuksien rajoissa). Tämän lisäksi käytössä on kansalaispalkka, joka toteutetaan regressiivisellä verotuksella. Kansalaispalkkaa saa ainakin aktiivisesta työnhausta, päätoimisesta opiskelusta, varusmiespalvelusta, kertausharjoituksista, lasten kotihoidosta sekä tietyistä yhteiskunnalle välttämättömistä ammateista, joissa on pieni palkka. Esimerkiksi yhdestä työnhakijana vietetystä päivästä voisi saada 1%:n veronkevennyksen, jolloin kuukaudessa saisi kevennystä n. 30%: veroaste olisi 45% eli 1300€:sta käteen jäisi 55% eli 715€. Kun työtön ottaa vastaan määräaikaista työtä, voi hän tienata 1000€:een saakka kuukaudessa verottomasti ja menettämättä 325€:n perustulostaan senttiäkään, jolloin käteen voi jäädä optimaalisesti 1325€.
Kaikki jotka tienaavat enemmän kuin 1325€/kk (perustulo mukaanlukien), riippumatta siitä onko kyse palkka- tai pääomatuloista, maksavat ylimenevästä osasta tasaveroa, esim. 25% aina 4500€:een saakka, jonka ylimenevää osaa verotetaan jälleen progressiivisesti. Myös perustulon määrä alkaa pudota progression mukana niin, että viimeistään 6000€:n kuukausituloihin yltävä ei saisi enää perustuloa edes nimellisesti.